SEURAAVAT KEIKAT:
"Summer Swing"-konsertti 1.6.2017 Valveella klo 19.00
Puistopiknik 18.6.2017 klo 14-16 Heinatorin puisto

Oulu Big Band

Oulu Big Band ry

Mikä se Big Band oikein on?

Big bandit ovat suuria jazzorkestereita, jotka saivat alkunsa 1930-luvun New Yorkista. Tuolloin tanssipaikkojen jazz-kokoonpanot uudistettiin soittotilojen huonon akustiikan takia ja niihin otettiin lisää jäseniä. Big band -kokoonpano syntyi siten, että perinteisen New Orleans -kokoonpanon puhallinsoittimista muodostettiin sektioita. 

Etelästä virtasi lahjakkaita soittajia pohjoisen uusien työmahdollisuuksien perässä ja big bandien sovittajat olivat innoissaan etelän uusista tuulista ja soundeista. Tästä alkoi big bandien kulta-aika, jonka tyylin tunnusmerkkejä on tarkasti sovitetut sävellykset kullekin soittimele. Merkittäviä alkuaikojen tyylin kehittäjiä oli muun muassa Fletcher Henderson sovittajansa Don Redmanin kanssa.


Suosituimpia big bandejä olivat valkoisten orkesterinjohtajien, kuten Benny Goodmanin, Glenn Millerin ja Artie Shawn orkesterit, mutta merkittävimmät tuon aikakauden isot orkesterit lienevät Duke Ellingtonin ja Count Basien big bandit, joissa soitti monia taitavia solisteja. Erityisesti Kansas Cityn big band -tyylin edustajan Basien orkesterin rytmisektio oli kuuluisa saumattomasta ja svengaavasta yhteissoitostaan, jossa soitti muun muassa nuori Lester Young. Myöhemmin Basien musiikki muotoutui solisteista riippumattomaksi ja pitkälle sovitetuksi big band -tyyliksi, jota tukivat tarkkaan suunnitellut soolot. Duke Ellingtonin orkesteri lienee jazzin historian pitkäikäisin ja eniten levyttänyt kokoonpano, jonka tyyli liittyi vain löyhästi valtavirtaan. Ellington hyödynsi lahjakkaita solistejaan kirjoittamalla juuri näiden soundeille sopivia stemmoja.


Suomessa big bandejä syntyi ennen kaikkea 1970-luvulla. Ensimmäiset perustettiin jo ennen sotia, mutta yhä edelleen toimivista vanhimmat, helsinkiläinen Bygga Big Band sekä Lappeenranta Big Band muodostettiin vuonna 1954, sekä 1957 Axelbandet.


Big band -kokoonpano

  • rytmisektio: yleensä piano, rummut, basso ja kitara
  • saksofonisektio: yleensä altto (2), tenori (2) ja baritoni, sivusoittimina voi olla huilu, klarinetti, sopraanosaksofoni tai bassoklarinetti
  • trumpettisektio: yleensä: 3–4 kpl
  • pasuunasektio: yleensä: 3–4 kpl, 4. pasuuna yleensä bassopasuuna